IIIIKKK!!! Torakka!!!

Tomppa istui ja tuijotteli käytävän nurkkia jo alkuillasta, mutta mitäs ihmeellistä siinä oli, sillä on aina niitä kissojen juttuja, joita ihminen ei vaan nää.
Me mentiin nukkumaan yhdentoista tietämillä, kuten tavallista. Yhden maissa heräiltiin kummastelemaan outoja tömähdyksiä ja ääniä? -Meiltä ne tuli, eikä kissat näyttäneet olevan nukkumassa, huomattiin. Mitä hemmettiä ne melskaa keskellä yötä, kompasteltiin unisina ihmettelemään? Molemmat istuivat kuin tattiaiset keskellä eteisen lattiaa, ja yht'äkkiä Freddy loikkasi pöydälle, ja siitä tiskille, -Tomppa viivana perässä. Samantien molemmat ampaisivat keittiön baaritiskille silmät nauliutuneina katon rajaan. -Nyt mekin nähtiin! -KAUHEAN kokoinen torakka kökötti kattolistan kupeessa, ainakin kahdeksansenttinen iljetys tutisevine tuntosarvineen.
Kun ensihermiksestä selvittiin, alettiin toimia. Ossi pistettiin makkariin, ettei se jää jalkoihin, ja kaikkien huoneiden ovet suljettiin. Haettiin varsiharja ja pyyhe. Varsiharjalla hätisteltiin se liikkeelle....inhotus, kuinka salamannopea se oli, mutta niin oli kissatkin. Vain yhden kerran se koski lattiaan, ja siihen jäi sätkimään Freddyn tassun alle. Kun me yritettiin ottaa, -se karkasi, mutta Tomppa varmisti lätkäisemällä ison tassunsa päälle, ja sieltä kynsien välistä saatiin se vihdoin pyyhkeen sisään....voi eiiih, pyyhkeestä torakka karkasi suoralla lennolla ulko-oven karmiin. Me avattiin ovi ja huidottiin kuin sekopäät sitä ovesta ulos, toinen harjalla ja toinen pyyhkeellä kissat kintereillä. Lopulta torakka seisoi pitkine koipineen keskellä pimeän porraskäytävän lattiaa, ...paniikissa se otti suuntaa takaisin sisään. Siinä sekunnissa se sai pyyhkeen ja ison ihmisen kimppuunsa, joka huitoi sen hullun lailla jonnekkin alakerroksiin rappukuiluun.
KLiCK! sanoi ulko-ovemme sulkeutuessaan kerrostalon keskiyön hiljaisuudessa. Kello oli puoli kaksi, kissat tuijottivat silmät tummina edelleen ulko-ovea, ja me vajottiin hervottomina istumaan, -näillä adrenaliineilla ei ihan heti nukuttaisi. -"Luuletko, että naapuri kattoi ovisilmästä?"....rupesi jo naurattamaankin, pahus kun ei ehtinyt kameraa hakemaan.

15 vuoden aikana tämä oli kolmas torakka meidän sisätiloissa, osoittaa että ne ovat ainakin kerrostaloissa hyvin harvinaisia, onneksi. Kaduilla torakan voi nähdä iltamyöhällä ja yöaikaan vipeltämässä, tapansa mukaan ne liikkuvat vain pimeässä. Eivät ne pure, eivätkä tee ihmiselle yhtään mitään, vaan painelevat karkuun. Avonaisista ovista ja ikkunoista voi aina joku ötökkä, torakkakin, tulla ihan sattumalta, mutta ruoka on ainoa joka ne vartavasten kutsuu ja pitää sisätiloissa. Ruuat piiloon, pussit kiinni, ei likaisia tiskejä, ei edes murusia, niin eivät viihdy ja asetu taloksi. Tarina kertoo, ettei niitä kannata tappaa, koska liiskautuessaan ne erittävät ainetta, joka kutsuu kaikki kaverit apuun?? -Tiedä sen totuudesta, ja yks' lysti, ei meillä ole tapana tappamalla tappaa koskaan mitään, on vastoin periaatteita, ulos ne pistetään tavalla tai toisella. Onneksi on kissapartio, tehokas mutta myrkytön vaihtoehto, ilman niitä tuskin oltais vähään aikaan edes tiedetty ötökän olemassaolosta, eikä ainakaan oltaisi saatu sitä kiinni. Kissattomille löytyy kauppojen hyllyiltä loukkuvalikoimaa, sekä muut torjuntakonstit.
Matkalaisille hyvää lomaa, ja vaikka tuskin kohtaatte torakkaa, niin ottakaa Mirri mukaan, lämpimässä kelpaa köllötellä.

Kissanhiekkalapio? - Reikäkauha hoitaa homman!

Pirskatti! -vanhasta hiekkalapiosta irtosi varsi. Tuli kiire lähimpään markettiin hakemaan uusi lappari. Heti löytyi, ja hinta oli 2,30 €.
Näin on - ei tarvitse mennä merta edemmäksi kalaan, vaan suunnata marketin keittiötarvike-osastolle, ja valita ruostumattomasta teräksestä valmistettu reikäkauha. Hinta kieppuu 2-5 euron välillä. Ei paha, kun vertaa "oikean" kissanhiekkalapion hintaan, jollaisista me maksettiin aikanaan jo yli 50 mummon markkaa, eikä ne kestäneet siisteinä paria vuottakaan. Tämä juuri hajonnut reikäkauha hoiti hommansa, kesti pesut, ja kiilsi aina yhtä puhtaana yli kahdeksan vuotta, ties vaikka olisi ollut ikuinen teräsvartisena, mutta muovitettu varsi tuntuu mukavammalta kädessä.
Valmistuserillä on suuri merkitys kahden samanlaatuisen tuotteen hinnan määräytymiseen, ja jos ei harvinaisuuksista piittaa, niin tällainen on oikein hyvä.

Kissan kuivaruoka - ¡SE ELÄÄ!

Ensin otetaan suu täyteen raksuja, ja viskataan ne kaikki kerrasta lattialle. Syödään  pienimmät pahimpaan nälkään ja jätetään muutama iso...

...tuijotetaan herkeämättä niistä jokaista...

No nih...TOI liikahti...

...keskity...keskity...nyt ei saa mokata...

JESH!..kiikissä on....

...ja poskeen

Kissan päivä sisältää satoja IHMEITÄ!

Kissan kynsien leikkaus, myös video

Sisäkissan kynnet eivät kulu itsestään, eikä raapimapuussa kiipeilemällä. Kynsien säännöllisellä leikkaamisella säästytään monelta turhalta naarmulta ja vauriolta. Kissalle itselleen on mukavampaa, kun se ei jää jatkuvasti kynsistään kiinni kodin tekstiileihin ja vaatteisiin.
On tärkeää totuttaa kissa pennusta pitäen kynsien leikkaamiseen. Käytä kissan kynsisaksia. Paniikkitunnelmissa ei kannata yrittää leikata, jos kissa ei kerta kaikkiaan ole suostuvainen. Toimenpide on oikein tehtynä täysin kivuton, ja kissan saa siihen ajan kanssa varmasti suostumaan, kunhan keksii miellyttävän tavan ja asennon. Alussa on hyvä valita hetki, jolloin katti on väsynein ja rauhallisin. Leikkaa ennemmin yksi kynsi sovinnossa, kuin jokaikinen väkisin pakottamalla, seuraavana päivänä lisää jne.
Meillä homma on sujunut parhaiten siten, että kissa istuu sylissä nassu eteenpäin. Freddy istuu leikkaamisen ajan aina kiltisti paikallaan kuin nallekarhu. Tomppa nuorempana ja kärsimättömämpänä tarvitsee vielä viihdykettä pysyäkseen kokonaisen kolmeminuuttisen aloillaan, hänen kynsihoitonsa tehdään telkkarin edessä tai ulkona terassilla

Kynnestä leikataan vain terävin kärki, eikä saa mennä lähellekkään hermoa, johon leikkaaminen aiheuttaa suunnatonta kipua ja verenvuotoa. Vaaleassa kynnessä hermo erottuu kynnen sisällä selvästi tummempana osana. Kissan kynnen saa helposti esiin ottamalla tassun tukevasti käteen, ja painamalla peukalolla varvasta alaspäin. Kynsien leikkausväli on parista viikosta kuukauteen riippuen tarpeesta, jonka kissansa kanssa leikkivä ja seurusteleva helposti huomaa pistelyinä.
Homman päätteeksi täytyy aina jäädä hyvä mieli, makupalat ja kehumiset on paikallaan.

Klikkaamalla videon otsikkoa siirryt uudella välilehdellä YouTubeen ja saat suurennettua videon koko näytölle!

Korvatulpat lentomatkustajalle

Enää ei tarvitse istua kuurona ja korvat lukossa lentsikassa, kertoi karvaturrien Ritu-kummitäti, joka sai vinkin koneessa vierustoveriltaan. Näissä erikoisvalmisteisissa silikonitulpissa on reikä keskellä ja ne sisältävät painetta säätävän suotimen. Suomalaiset apteekit myy lasten ja aikuisten kokoa, hinta yli 10 euroa ja käytetään enintään kahdesti. Kun kyselin täkäläisestä apteekista, eivät olleet koskaan ikinä kuulleetkaan tällaisista reiällisistä tulpista, ja oli ne meillekkin uusi juttu. -Kokeilkaa, jos on tarvis.

Kaksi kissaa ja koira?? -eikös ne tappele?...

Tätä meiltä aina kysytään, vieraat ihmettelee ja tutut hämmästelee.
Meidän perheessä Freddy-kissa oli 3- vuotias kun saapui Ossi-koira. Siinä oli siisteyteen ja rauhaan tottuneella kissalla sietokyky koetuksella, kun pentu härskisti väänsi haisevat kikkarat lattialle ja pissiä lirautteli minne sattui. Eikä se kunnioittanut kissan rauhaa pätkääkään, roikkui alvariinsa niskassa ja jyräsi alleen, vaikka kesken unien. Viis veisasi sähinöistä, ei siitäkään kun kissa veteli ympäri korvia....hirveä pentu.
Kolme vuotta myöhemmin, kun Freddy oli 6 vuotta ja Ossi 3- vuotias, perheeseen tuli kissanpentu, Tommy, jolla ei ollut mitään tapoja. Se söi jokaisen kupista, käveli päällä, omi kaikkien nukkumapaikat ja väijyi joka nurkan takana yötä päivää, tuntui ettei se nukkunut ikinä. Samalle laatikollekin se tunki, ja sotki koko kissavessan niin, ettei sinne vanha kissa hirvinnyt edes vilkaista ennen puhdistamista. Kaiken kukkuraksi se vei kaikkien lelut, puri ja raapi, oikea piikkihirviö.....kamala pakkaus.

Uuteen perheenjäseneen tutustuminen ottaa oman aikansa, niin ihmiseltä kuin perheen karvaturreiltakin. Aina ei vanha jengi oikopäätä ota uutta tulokasta avosylin vastaan, kissa varsinkin tarvitsee aikaa tutustumiseen, ja haluaa tehdä sen omilla ehdoillaan. Huoleton ja villi pentu koheltaa omine juttuineen, eikä sillä ole hajuakaan herättämästään hämmingistä. Pahimmassa tapauksessa seurauksena saattaa olla ilmiriita -sota.
Vanha kansa sanoi, että kyllä eläimet keskenään selvittää asiansa, -VÄÄRIN!, ei niiden saa antaa riehua ja tapella kontrolloimattomasti. Koirat ja kissat ovat lemmikkejä ja perheenjäseniä, joiden pitää osata yhteiselämän säännöt ja muita kunnioittavat tavat kodissa. Kodin on oltava turvallinen kaikille, jossa ei purra ja raadella muita perheenjäseniä, ei ihmisiä, eikä eläimiä. Kaikenlainen henkinen nokkiminenkin, eli jatkuva alistaminen pitää olla kiellettyä.
Perheessä ihminen on aina lauman johtaja, eli pomo, se vahvin, jonka pitää ottaa vastuu siitä, että sopu ja rauha säilyy. Monitassuisessa perheessä on normaalia, että nahisteluja ja pattitilanteitakin syntyy, jos tavat ja luonteet ovat erilaiset. Kissojen ja koirien kesken niitä ratkotaan niiden tavalla, murisemalla, sähisemällä ja näykkäilemällä, joka sekin toimii ojennuksena ja opetuksena, kunhan ei käydä kenenkään kurkkuun kiinni. Ihmisen asia on tunnistaa tilanteet joihin on syytä puuttua heti, asettaa rajat ja tarvittaessa pistää porukka järjestykseen. Ei koskaan väkivallalla, vaan selvällä auktoriteetillä ja järkevästi, varmasti ja rauhallisesti. Joskus tilanne hoituu yhdellä komennuksella, toisella kertaa saattaa rauhanneuvotteluissa vierähtää tunteja, jopa päiviä, joka on hyvinkin tavallista kun uusi tulokas on saapunut taloon ja sotkenut kaikki vanhat konseptit ja vakiintuneet olot.
Kun komentaminen ei tehoa, niin suihkupullosta spruittaukset tai mikä vaan, imurin ääni tai kattilan kansilla pamaus, joka ei vahingoita tappelijoita, käy riitapukarin taltuttamiseen. Sen lisäksi ja ohella on syytä aloittaa sovittelu ja "siedätyshoito". Parempi jos siinä hommassa olisi kaksi ihmistä. Kumpikin ottaa yhden riitapukarin kainaloonsa, ja silitellen ja rauhoittavasti puhellen pakottaa osapuolet olemaan mahdollisimman lähellä toisiaan, kunnes jännitys laukeaa ja konflikti on selvästi ohi. Ei ole tärkeää kumpi aloitti, tai kumpi on syyllinen, tärkeintä on saada rauha aikaan. Tämä voi vaikeassa tapauksessa viedä aikaa ja vaatia useampia sovittelukertoja. Siihen tarvitaan roppakaupalla kärsivällisyyttä, mutta lopussa kiitos seisoo.

Meidän perheessämme säännöt on edellä mainituin eväin tehty selviksi heti alkuunsa, ja muistutus annettu aina tarvittaessa. Leikkiminen ja siihen liittyvä painiskelu on aina sallittua, riehuminenkin. Kissoilla "viiraa" välillä, kaikki sen tietää. Sitä varten kissoilla on kiipeilypuu ja omat raapima- ja repimislelunsa, kun taas Ossilla on omat tavaransa. Kodin sisustus on sellainen, että se kestää normaalia elämää ja kulutusta kaikilta perheenjäseniltä. Nyt kun Tommy lähenee kolmatta vuottaan, yhteiselo sujuu jo ilman sähinöitä ja murinoita. "Veljeksistä" on kasvanut tasapainoisia ja rauhallisia tassukoita, jotka osaavat yhtälailla leikkiä kuin lepäilläkkin yhdessä. Semmoinen pieni jäynän teko ja härnääminen näyttää kuuluvan näiden iloisten veijareiden jokapäiväisen elämän pirstysruiskeisiin. -Hullunkurinen kiva perhe tämä on.

Kissabongari!

Kesän helteet paahtaa kovimmillaan, varjossakin on lämpöä reilusti yli 30 astetta aamuvarhaisesta aina auringonlaskuun asti. Kissatkaan eivät tapansa mukaan jaksa oleilla terassilla, ja sekös ihmetyttää paikallisia lintuasukkaita. Vipinää kaivattaisiin, -puolin ja toisin, mutta syksymmällä sitten taas, siihen asti -¡Hasta luegooo!

Koiran painajainen - kynsien leikkaus

Ossi oli pentuna maailman vaikeimpia hoitotapauksia. Huuto ja parku oli kamala kun vaan näyttikin kampaa tai harjaa saatika kynsisaksia. Kiljumisen säestyksellä pikkukoira paketoi kaikki tassunsa alleen piiloon niin tukevasti, ettei niitä pakottamatta olisi sieltä esiin saanut.
Koirapoika ja kynnet kasvoivat, ja lopulta oli pakko pistää vaihtoehdot pöydälle. -No eläinlääkärillä tietysti homma hoituu rutiinilla, me funtsailtiin. -Mutta ei sinnepäinkään, heti kun lääkäri otti tassun ja kynsisakset käteensä, pentu-Ossi pisti pystyyn sellaisen kauhunäytelmän, että koko odotushuone tutisi vielä kun poistuttiin.
-Ei annettu lääkärin leikata, koska tajuttiin, että pahimmassa tapauksessa yksi leikkauskerta hermoon riittää, ja sitten ne leikataan vaan rauhoitettuna, koko loppuelämän. Päätettiin alkaa valmentaa haukkua kynsien leikkaukseen. Kynsisakset pidettiin aina esillä lojumassa ja vapaasti Ossin tutkittavina. Tassuja kosketeltiin, jopa telkkaria katsellessa, kun Ossi torkkui tai touhusi vieressä, tassuja siliteltiin ja näpräiltiin. Hoitotoimet ajoitettiin aluksi aina aikaan, jolloin Ossi oli "ihan poikki" ja rennoimmillaan.
Vähä vähältä päästiin etenemään. Puolen vuoden kuluttua turkin hoito sujui, ja tassujen karvat sai jo leikata. Yksivuotiaana leikattiin yksi kynsi viikossa, kolmevuotiaana sai leikata yhden tassun kynnet kaikki kerralla. Ja siitä asteittain päästiin siihen, että viisivuotiaan Ossin kynnet sai leikata ilman minkäänlaista paniikkia.
Avainsanoja homman onnistumiseen olivat aika ja rauhoittelu, väkisin ja pakottamalla me ei tehty, eikä tehdä mitään. Molempien pitää olla rauhallisia, jos Ossilla tai itsellä on huono päivä, otetaan uusiksi paremmalla fiiliksellä.

Ossin kynnet leikataan aina kylvyn jälkeen, kun kynsiaines on pehmeimmillään, eikä napsahda niin ikävästi. Kirkkaalla fikkarilla saa läpivalaistua kynnen ja näkee hermon päättymiskohdan, niin ettei siihen leikkaa vahingossakaan. Ihan mustasta kynnestä, josta ei näy millään läpi, leikataan vain pari milliä. Kun kynnessä näkyy vaalea pehmeä sisus, siihen ei saa koskea, -se on hermo. Epävarmassa tapauksessa hermon kohdasta, leikataan vain kasvanut osa, joka on koukkumainen kynnen alta avoin osa, loput jätetään rauhaan.
Ossin kynnet pätkitään kerran kuukaudessa, se riittää hyvin, koska city-haukku Ossi kulkee päivittäin asfaltilla, joka kuluttaa kynsiä.

Tänä päivänä hoitotoimet sujuu ongelmitta. Ossi kipittää iloisesti hoitoalustalle, ja muksahtaa mieleiseensä asentoon, jossa antaa siirrellä ja pyöritellä itseään tarpeen mukaan. Jännitystä ja kireyttä ei enää ole, yleensä Ossi torkkuu ja nukahteleekin, jos hommassa tarpeeksi aikaa suttaantuu.
-"Valmis" tarkoittaa, että hypätään pystyyn, venytellään ja peritään palkkio -hetipaikalla!

paha lääkärikauhu

No missäs kissa on?

Viljo kurkkii meitä ikkunan takaa

...ja me sitä. Kiva että gekkosemme asettui asustamaan tuohon työhuoneen ikkunan tuntumaan, yhteys säilyy. Ei se ole kesyyntynyt, eikä me olla sitä yritettykään kesytellä, koska uskotaan, että sillä on turvallisempaa, kun osaa painella piiloon. Utelias se kuitenkin on, ja fiksumpi kuin arvattiinkaan, koska pyykkejä saa ripustaa ja touhuilla siivousvehkeiden kanssa normaalisti mekkaloiden sen lähettyvillä, mutta jos yrität hiipiä, tai menet suoraan liian lähelle kurkkimaan, niin -viuh vaan, sinne viuhahti arkun taa piiloon.
Kesäkuussa nähtiin ihan päivittäin, mutta nyt kun helteet ovat harventaneet ötököitä, Viljon ruoan saanti ei taida olla riittävä tässä meidän terassilla. Se saattaa olla kolmekin päivää reissussa, ja sitten taas, jonain aamuna saadaan nähdä kun se vilahtaa päivän kuumimmaksi ajaksi varastoarkun taakse piiloonsa, menisköhän nukkumaan? Myöhään iltapäivästä se alkaa taas liikuskella terassin seinustalla, ja heti kun aurinko on laskenut, alkaa tekemään lähtöä retkilleen.
Sillä on veikeä tapa viivähtää ennen menoaan terassin väliaidan päällä ja kurkkia sisälle ikkunasta. Viitisen minuuttia se kuikuilee kaulaansa venyttäen ikkunasta sisälle, ja sitten se häviää aidan taakse hämärään yöhön. -On sille vilkutettu, ja toivoteltu onnet, että tulisi ehjänä takaisin, kun kerran on tämän kodikseen ottanut.

Karvat pois korvista

Korvien kevennys voi olla tarpeen nuorilla jos halutaan korvien pysyvän pystyssä. Mutta on ikä mikä hyvänsä, kevyiden korvien kanssa on mukavampaa. Ne on helpompi pitää puhtaina, eikä pikku öttiäiset pysty asustelemaan tiheän karvoituksen seassa hetkeäkään huomaamatta.
Korvat on herkkää aluetta ja korvalehti on paikoin hyvin ohutta ihoa, niitä ajellessa on oltava tarkka ja varovainen. Hommaan ei kannata alkaa ollenkaan, jos itse on hyvin epävarma, eikä silloinkaan jos koira ei sitä siedä ja pysy paikallaan, jolloin trimmauksessa saattaa sattua vahinkoja.
-Ossin korvia ajellaan Vidal Sassoon max -partatrimmerillä. Se on pieni, hiljainen ja turvallinen, eikä nipistele. Trimmerin lisäksi tarvitaan hyvät parturin sakset. Karvasilpun poistoon me ollaan käytetty imuria heikoimmalla tehollaan, mutta siihen käy myös pehmeä harja. -Korvan sisäpuoli ajellaan myötäkarvaan korvakäytävästä poispäin suuntautuvilla liikkeillä. Korvan sisällä oleviin onkaloihin ja käytäviin älä mene. Kone leikkaa nätisti liian pituuden vaikka et kosketa korvakäytävän aluetta, vaan vedät kevyellä liikkeellä pinnan yli mukailematta ihopoimuja. Huolehdi ettei karvasilppua mene korvakäytävään. -Korvan ulkopuoli leikataan aina myötäkarvaan korvan juuresta korvalehden reunaan suuntautuvilla vedoilla säteittäin. Me ollaan leikattu 2/3 osaa korvalehdestä puhtaaksi ja jätetty korvan juureen siisti karvapeite, mutta kukin makunsa ja mieltymyksensä mukaan. -Lopuksi homma viimeistellään siistimällä pitkät hapsut korvien reunoista saksilla. Tasoitus käy kätevästi ja turvallisesti kun pidät korvalehden reunan etusormen ja keskisormen välissä piilossa niin, että on mahdotonta leikata korvalehden ihoon. Koko homma vie rutiinilla tuskin varttiakaan, ja on vaivansa arvoinen, koska Ossista huomaa selvästi tyytyväisyyden kevyempiin korviinsa, varsinkin jos ne ovat päässeet kunnolla rehottamaan.
(Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi)

Ossin kutitus

Täysautomaattinen koirapesuri!?

Tämä ranskalainen keksintö lupaa pestä ja kuivata koiran tai kissan puolessa tunnissa. Koosta riippuen pesun hinta on 10-30 euroa. Keksijänsä mielestä laite on tarpeellinen, koska monet lemmikit hermostuvat kotikylvetyksessä. Hän vakuuttaa koiran rauhoittuvan koneessa, koska se on siellä ilman ihmistään, ja koska se on nopea.
-Vai niin, koira kaappiin ja kaapin ovi kiinni. Sitten painelemaan nappuloita, ja puolen tunnin kuluttua kaapista astelee putipuhdas karvaturri? -En usko, ei millään mene jakeluun!
Jokin aika sitten tällainen kylpylaitos ilmestyi meidänkin kotikaupunkiimme erään autopesulan yhteyteen. Sen yhden ja ainoan kerran kun näin siellä asiakkaan, painelin viivana kyselemään ja ihmettelemään. Pohjois-Espanjasta lomailemassa oleva pariskunta kertoi usein käyttävänsä koirapesuria, ja haukun olevan homman päättyessä ihan puhdas. Sanoivat, ettei koira ole pesusta moksiskaan?? -Ei se kyllä ihan siltä näyttänyt. Luukussa lasin takana ulvoi iso labradori, ja rynkytti kaikin voimin lasista ovea, ei tuntunut olevan samaa mieltä. -Enkä ole minäkään, voi Hirvitys isolla hoolla.

Hierova fysioterapeuttinen koirapesuri -Freddy

Ossin kylvetys - oikea koirakylpynautinto!

Ihan pennusta alkaen Ossi on kylvetetty 1-2 viikon välein. Lisäksi päivittäin on huuhdeltu runsaalla juoksevalla vedellä tassut, massu ja nassu jokaisen iltalenkin jälkeen. Ossi ei riemastu kylpyyn menosta, mutta suhtautuu siihen tyynen rauhallisesti. -Koirapojan omat "ohjeet", joita hän on hyvä antamaan, on otettu huomioon sataprosenttisesti, -kas näin se sujuu;
- Älä puhise ja ähise huonoa asentoasi, äläkä kiristele hampaitasi, tartutat ikävän fiiliksen haukkuun. Rauhallinen iloinen musiikki, lempeää jutustelua ja hellimistä. Hymyile ja anna pusu märkään karvaiseen otsaan kesken kaiken, se tekee eetua ja hyvää oloa. Lipaisu nenällesi vastauksena kertoo, että -no joo, siedetään, on mulla hyvä olla.
- Pesupaikan pitää olla lämmin ja vedoton. Märkä koira ei saa palella!
- Aseta kaikki valmiiksi ennen kylvettämistä. Puhdas pyyhe, shampoo, hoitoaine ja alusta joka estää tassujen liukumisen. Laita kuivausta varten hiustenkuivaaja, harjat ja kammat omaan paikkaansa valmiiksi odottamaan.
- Tarkista että vesi on sopivan lämmintä, kättä lämpimämpää. Aloita tassuista, kastele ne runsaalla vedellä ja vaahdota hyvin, sitten peffa ja häntä, ja sen jälkeen muu kroppa kaulasta taaksepäin. Viimeisenä kastellaan ja saippuoidaan hellävaraisesti pää, varoen silmiä ja korvia. Korvia ei pestä sisältä, "sulje" ne estäen shampoon ja veden pääsy korvakäytäviin.
- Huuhtele koko haukku runsaalla vedellä aloittaen päästä. Jos käytät hoitoainetta, hiero se turkkiin ja anna vaikuttaa. Tee loppuhuuhtelu runsaalla vedellä.
- Silitä ja painele ylimääräinen vesi pois turkista. Tässä vaiheessa koira viimeistään ravistelee itsekin ylimääräiset vedet pois. Jos et halua haukun ravistelevan, pidä kevyesti kuonosta kiinni kunnes saat pyyhkeen päälle.
- Kuivaa turkki puhtautta tuoksuvaan pyyhkeeseen. Kiedo koko koira tarvittaessa isoon pyyhkeeseen, muista, palella ei saa.
- Sitten loppukuivaus hiustenkuivaajalla ja harjalla tai kammalla. Puhalla miedolla lämmöllä, ja tarkista että helposti takkuuntuvat paikat ovat auki, kuten korvantaukset ja taivekohdat. Korvat ja korvalehdet pitää kuivata niin että ne jäävät lämpimiksi, täysin kuiviksi.

VALMIS! Sitä juhlistetaan heti purutikulla ja cappuccinolla!

36 astetta tänään - "Einstein" keksi kattotuulettimen!

Kel' kissa on, se kissan kärsiköön!

Janon yllättäessä avaa hana - ja juo, simppeliä

-Että se oppi hanan avaamisen hetkessä ja ihan itsekseen. Siitä pois opettamiseen tarvittiin viikkojen kyttäykset ja yllätyssuihkaukset ruittapullosta. -Niinpä, eikös olekin ihme, että vesisuihkaus tehoaa kiellon päälle, kun muuten on kärppänä paikalla kun kuulee tipankin tippuvan. Tompan mielestä vesi on kivaa ihan muutenkin vain läträtä ja loiskutella -Ai että miksi Tomppa piti vieroittaa omatoimisista hanahommista, -no kun se hömppä ei oppinut sulkemaan sitä hanaa, tuhluri, nuija, nuija! Todellakaan ei naurattanut yhtään, kun kotiin tullessa kuuli jo ovelle, tai aamuyöstä heräsi siihen, että hana lorotti vettä täysillä. Nykyään Tompalle on aamuin ja illoin omat vesileikki aikansa jolloin saa juoda ja roiskutella sen kun tahtoo, ja niin kauan kuin tahtoo. Kiltisti se odottelee kylppärissä hyvissä ajoin, muttei enää itse availe hanoja. Viisas kissa.

Hippihenkinen farkkuliivi

Kiva malli löydettiin jenkkiläisen haukkuvaateputiikin sivuilta. Innostuttiin kokeilemaan josko osattaisiin, ja mikä ettei kun hommaan halukkaita osallistujia riitti, niin kuin näkyy. Muunneltiin vähän mallia omiin tarvikkeisiinkin sopiviksi. Hyödynnettiin vanhat farkut ja kukkapuseron tilkkuja. Sitten nimikoitiin vielä sydämellä ja Ossin omalla nimellä, on sillai rakkaudella tehdyt. (klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)

Ihan kuin Iberian ilves! ...sanovat Tompasta

Hurjan nälkäinen papukaija terassilla

Muutama vuosi sitten juuri ukkosmyrskyn kynnyksellä terassin kaiteelle istahti takkuisen ja vanhan oloinen pikkupapukaija pitäen niin pirskatinmoista meteliä, ettei takuulla tiennyt talossa asustavasta kissasta. Se oli kesy ja söi kuin hevonen tarjottua leipää ja pullaa suoraan kämmeneltä. Se söi vielä sittenkin kun sillä silmät jo painuivat väsymyksestä umpeen, nokki ja nokki, -murusen kerralaan.

Kaksi yötä se vietti sille sisutetussa pienessä kissan kuljetuskopassa suojassa sateelta ja petolinnuilta. Siellä se torkkui ja nukkui orrellansa kuin umpikuuro, noteeraamatta meitä laisinkaan, vaikka käytiin kaikki kurkkimassa, kissakin. Kopan ovi oli aina auki, ja sillä oli vapaus mennä ja tulla, jos olisi ollut vaikka ihan naapurustosta kotoisin. Koska se ei näyttänyt tekevän lähtöä, päätimme, että se saa muuttaa meille, ja heti viikonlopun jälkeen arkiaamusta painumme ostamaan sille häkin tarvikkeineen.

Mutta toisin kävi. Maanantaina, heti aamuauringon noustessa se alkoi viserrellä ja kikerrellä, terhakkaasti se räpytteli siipiään ja pörhisteli ihan uudella tavalla. Kun se oli sukinut perusteellisesti sulkansa, se teki kauniin kaarilennon palaten istumaan hetkeksi valkoiselle kaiteelle. Vautsi, kuinka komea se olikaan, ihan kuin eri lintunen; me ihasteltiin sitä ikkunan takaa. -Sitten se lähti, määrätietoisesti ja lujaa vauhtia se hävisi kattojen taakse. -Toivomme yhä sydämestämme, että sillä oli oikea suunta, omaan kotiinsa.

Eläinlääkärihintoja Espanjassa

hintoja päivitetty 24.3.2013

Hinnat tietysti vaihtelevat, mutta tällaisia hintoja me olemme maksaneet. Hintoihin ei lisätä vastaanotto- ja toimistomaksuja tms.

• Kissojen vuosirokotukset 54 euroa/katti (rabies 19.50 € +kolmois+leukemiarokote 36 €)
  
• Koiran vuosirokotukset 42 euroa (rabies 19.50 € +leptoosi+yhdistelmärokote 24 €)
  
• Madotuspistos 9 euroa/turri
• Madotustabletin antaminen, lääkkeen hinta pyöristettynä, eli 3-6 €
• Loishäätöliuoksen laittaminen, annosliuoksen hinta pyöristettynä, eli 10-12 €
• Sydänmatolääkitys pistos (Guardian) 25 € teho riittää koko vuodeksi.
• Sydänmatotesti 12 € (Prueba de Knott, gota pendiente filaria)
• Leishmania pikatesti 15 € (Control de prevención y diagnóstico leishmaniosis)
• Passi 10 €
• Mikrosiru 18 €
• Kissan kastraatioleikkaus 45 €
• Koiran kastraatioleikkaus (6 kg) 100 €
• Hampaiden puhdistus 55 €
• Iso verenkuva kissa 70 €
• Pieni verenkuva koira 39 €
  

Useimmat lääkärien vastaanotot ovat suurten lemmikkimarkettien yhteydessä, joissa myydään ruokaa, takkeja, häkkejä, harjoja, shampoita...ja kaikkea siltä väliltä. Lemmikkejäkin on saatavilla. Kerran Madridissa nähtiin apinakin odottamassa ostajaa, mutta tavallisimpia ovat linnut, kissat, koirat jne.
Kilpailu alalla on kova, luojalle kiitos siitä, koska se pitää paikat asianmukaisina ja tasokkaina.
Freddyä, Tomppaa ja Ossia on kohdeltu aina hyvin ja lempeästi. Hoito on aina ja kaikissa toimenpiteissä ollut erittäin lämminhenkistä, huolehtivaa ja heidät huomioon ottavaa.
Meidän eläinlääkärin ammattitaidon taso on huippuluokkaa, joka on monestikin koeteltu tällaisessa multitassuisessa perheessä. Ja onhan se ehdottomasti mukavaa meikäläisellekin mennä vastaanotolle stressittömänä, kun karvaturrit eivät ole pelosta jäykkinä, päinvastoin. Ossin iloisuus on huomattavaa, ja kissat tuntuvat luokitelleen paikan hyvin mielenkiintoiseksi tutkimuskohteeksi.
Muistikuvat sieltä Suomesta eivät ole ihan samankaltaisia, mutta nehän ovatkin jostain vuodelta 1100, kun siellä asuttiin. -Kuluneessa ajassa on varmaankin muutosta parempaan tapahtunut rutkasti.

Tää on Jorge

Joskus nelisen vuotta sitten tavattiin ekan kerran aamulenkillä. Sillä on tapana makailla parin korttelin päässä aina jonkun auton alla, ja kun päästiin kohdalle se lähti seuraamaan meitä pienen matkan päästä. Pääteltiin sen olevan nälkäinen, ja vaikka se jo toisella silmäyksellä vaikutti ihan hyvin syöneeltä kotikissalta, annettiin sille kissanpapuja. Niitä meillä on aina aamulenkillä mukana nälkäisiä katukatteja varten. -No Jorgelle kelpasi, siihen se jäi niitä mussuttamaan.
Niin se alkoi ilmestyä aina silloin tällöin kulkemaan pätkän matkaa mukana, tassuttelee vaan perässä ja vierellä. Ja saahan se kaverinarskut, vaikkei mikään katukatti olekaan. Hyvä niin, ihan kiva ja hyvätapainen se on, oikeesti ilonen kun tavataan, puskeekin. Kissat ei ole koskaan vierastaneet Ossia, päinvastoin, tulevat helposti luokse. Ihan kun ne tietäis että broidit on kissoja, -no voiiihan se olla, että niillä on jotain hajua....

Lintubongarit

...pääskynen, pääskynen, pulu..lokki..pääskynen... kato kottarainen!

Vinkkejä matkalaisille

Usein kysellään tänne matkustamisesta ja täkäläisistä oloista karvaturrin vinkkelistä.
-Erilainen, ja ei kuitenkaan.
On helppoa ja turvallista matkustaa, kun asiat on ennakkoon selvitetty ja hoidettu.

Passi riittää EU:n alueella matkustamiseen. Se on kaikilla EU-mailla yhtäläinen. Siihen pitää olla merkittynä tunnistustiedot ja kaikki tarvittavat rokotukset ja madotukset, eläinlääkärin tekemänä. Sen kielet riittää kaikkiin EU-maihin. Poikkeuksista ja EU:n ulkopuolelle matkustussäännöistä saat tiedot Eviran sivuilta

Rokotuksista ja loishäädöistä, sekä niiden ennalta ehkäisystä tietää eläinlääkäri. Määräyksissä on ottamiselle tarkkoja minimi- ja maksimiaikoja, joten aloita valmistelut hyvissä ajoin ennen matkaa.

Sydänmato ja Leishmania ovat vakavia tauteja! Kesän kuumimpina kuukausina tartunnan vaara on suurin. Hietasääsket, jotka levittävät näitä tauteja ovat ärhäkämmillään illalla ja yöllä. Vältä ulkoiluja hämärän aikaan, äläkä jää terassille makailemaan. Sataprosenttista suojaa ei ole. Lue sydänmadosta. Lue leishmaniasta

Pidä koira aina kiinni, irrallaan juoksevan koiran omistajalle voidaan määrätä sakko, vaikka se käytännössä on ollut vähintäänkin harvinaista. Mutta jos koira aiheuttaa vahingon; toiselle koiralle, autolle, ihmiselle jne. puhutaan jo suurista rahoista.

Kuonokoppa pitää olla määrätyillä vaaralliseksi luokitelluilla roduilla. Se puuttumisesta voidaan sakottaa ja määräystä rikkovan koiran aiheuttamat vahingot voivat maksaa maltaita.

Kuumuus kesäkuukausina on armoton. Ihan keskipäivän kuumimman ajan on terveellisintä pysytellä viileissä sisätiloissa. Ulkona tassutellessa valitse varjoinen puoli. Autossa ilmastoinnista huolimatta ikkunoista porottava aurinko on polttavan kuuma. Pidä mukana suihkupullollinen raikasta (ei kylmää) vettä ja pyyhe. Läähättelyä helpottaa kummasti veden suihkuttelu turkkiin ja sen peittäminen pyyhkeellä, tai aseta reilusti kostutettu viileä pyyhe peitoksi. Lämpöhepuli ei ole leikin asia, se voi tulla yllättävän nopeasti ja ilman varoitusta. Pidä kaikissa tilanteissa aina juomavettä mukana.
Älä koskaan jätä lemmikkiä kuumaan autoon yksin vuodenajasta riippumatta. Lämpö nousee auton sisätiloissa minuuteissa tappavan kuumaksi. Ei auta juomavesi, eikä reilustikaan raollaan olevat ikkunat, jos aurinko porottaa suoraan peltipintaan, ja/tai ulkona lämpötila on hellelukemissa, eikä tuulenvirettäkään käy.
Eikä yksin jättäminen ole viisasta muutenkaan, varas on nopea ja voi viedä.

Kakkapusseja kannattaa varata riittävästi taskuun ja myös käyttää niitä. Kakkojen korjaamatta jättäminen on rike asteikolla lievästä -hyvin vakavaan,  riippuen kaupungista. Jo lievästä rikkeestä sakkoa säädellään Torreviejan alueella 30-601 euroon. Huhuja on 300 euron hintaisista kakkapökäleistä. Olen nähnyt useaan otteeseen poliisin puhumassa koiran omistajalle paperit kädessä, mutta en tiedä huomauttavatko ensin, vai onko heti maksun paikka. Itse korjaan Ossin kakat aina ja kaikkialta, oltiin sitten pääkadulla tai teollisuusalueen joutomaalla. Sen verran pännii kaivella paskaa tossun pohjasta tai Oskun tassusta, että olen sakottamisen kannalla.

Katukissat kuuluvat katukuvaan, eivätkä piittaa tavallisesti tassuttelevista koirista. On kissoja, jotka pakenevat heti lähestyjää, mutta osa on valinnut asuinalueensa, eli oman reviirinsä. Äksyimmät heistä osoittavat sähinällä ja selän köyristyksellä, että HÄIVY!, olet liian lähellä. -Kunnioita sitä. Katukissa on vaaraksi ja hyökkää silmittömästi vain, jos uhkaat sitä tai sen pentuja. Kaksi kertaa on omalle kohdalle osunut kiperä tilanne. Kerran pentuna mentiin ihmettelemään kadulla hoipertelevaa pikkuruista kissanpentua, ei arvattu, että emo ja sisarukset olivat viereisen auton alla. Toisen kerran jäätiin korvat hörollään kuuntelemaan tyhjän tontin aidan takaa kuuluvia kummia ääniä. -Äkkilähtö tuli sekunnissa, kun emokissa lensi aidan raosta silmille. Jos kissakokemusta ei ole, eikä väistönopeutta testattu, -älä edes kokeile.

Keltaista jauhetta näkyy usein katukuvassa talojen seinustalla, nurkissa ja ovenpielissä, se on rikkijauhetta, jonka tarkoitus on estää koiria pissimästä nurkkiin, ja ainakin estää hajuhaitat.

Irrallisia koiria on aina järkevää väistää, vaikka omistaja on mukana. Sama pätee tuntemattomiin, varsinkin jos ne vaikuttavat hoitamattomilta. Kaikki eivät piittaa rokotuksista ja madotuksista. Tartuntatautien vaara on myös aina olemassa.

Herkkä iho joutuu koville kesäkuumalla. Lämpötilan vaihtelut runsaan 20 asteen ilmastoidusta huoneilmasta ulos 35 asteeseen voi hyvinkin herkistää kutinoille ja ärsytyksille.
Rantavesissä tassuttelun jälkeen puuterimaisessa rantahiekassa kirmaileminen ja toistuvat pesut voivat herkistää vielä sitäkin enemmän.
Pakkaa mukaan omat hyviksi koetut pesu- ja hoitotuotteet, sekä mahdolliset lääkitykset.

Koiran ja kissan ruokakuppia ei kannata jättää lattialle ruokineen lojumaan. Talojen rakenteissa asustaa pikkuruisia muurahaisia, joista voi joskus nähdäkin yhden "tiedustelijan", joka risteilee tsekkaamassa olisiko murkinaa saatavilla noin miljoonalle kaverillekkin. Kuppi voi hyvinkin olla rauhassa muutamia päiviä, ja sitten yht'äkkiä niin mustanaan muurahaisten peitossa, ettei itse kippoa näy ollenkaan. -Jos näin käy, huuhdo vesihanan alla koko sakki viemäriin, ja putsaa päivän aikana saapuvat uudet muurahaiset, etteivät asetu taloksi. Muurahaiset ja muutkin ötökät tuo taloon ruoka, murusetkin lattialla kelpaa varsinkin kesäkuuman aikaan, jolloin ruoka luonnossa on niukimmillaan.

Muurahaisista eroon pääsee parhaiten tukkimalla massalla niiden kulkuraot, jotka on helppo paikallistaa niitä seuraamalla. Jos massaa ei ihan justiinsa ole käsillä, ja muutenkin ensiapuna toimii parhaiten etikka, myös suola, kaneli ja väkevät pippurit ovat aineita joiden yli muurahainen ei mieluusti kävele, -kokeiltu on. Sekottamalla tomusokeria ja ruokasoodaa fifty fifty suhteessa, ja ripottelemalla se muurahaisten kulkureitille tappaa muurahaiset. Ne eivät voi vastustaa sokeria, ja kun samalla menee soodaa, se poksauttaa muurahaisen. Kissan ja koiran ruokakuppi on myös jonkun aikaa turvassa vesiastiassa, mutta parissa päivässä osa sitkeimmistä muurahaisista oppii uimaan, -kokeiltu on tämäkin reissussa Ranskassa. Varsinaiset muurahaismyrkyt ovat jytyä kamaa, ja terveellistä unohtaa haukku- ja maukkuperheissä.

Torakasta eroon pääseminen on sitä vaikeampaa, mitä pidempään se on ehtinyt asunnossa majailla. Ikivanha espanjalainen sanonta: "torakka ei koskaan saavu yksin", pitää paikkansa. Torakkanaaras kuljettaa jopa 40 munaa sisältävää munakoteloa mukanaan, joka antaa liki täydellisen suojan kehittyville toukille. Se jättää munakotelon mieluiten kosteaan lämpimään paikkaan. Kuoriutuminen tapahtuu 1-3 kuukauden aikana. Kun näet torakan sisätiloissa, toimi heti. Jätä sille minimaalinen liikkumatila sulkemalla huoneiden väliovet estäen pääsy laajemmalle alueelle. Avaa ulos johtavat ikkunat ja ovet. Ota torakkasumute, ja jotain kättä pitempää, esim. varsiharja, jolla yletät katon rajaankin. Torakka pyrkii pääsääntöisesti ylöspäin, rakoihin ja esineiden taakse. Käytä myrkkyä, jottei se pysähdy, ja ohjaa se kaikin keinoin ulos. Jos onnistuit, se siitä torakasta, mutta munakotelon se ehkä ehti jättää.
Jos epäilet torakoita, mutta et näe niitä. -Ne kulkevat öisin. Sytyttämällä valot tai valaisemalla taskulampulla voit nähdä kulkureitit ja pakopaikat. Sumuta ne torakkamyrkyllä. Myrkky ajaa ne ulos koloistaan. Tee myrkytys uudelleen vähintään kuukauden välein niin kauan kuin niitä ilmaantuu. Pidä asunto kuivana ja puhtaana ruuantähteistä ja roskista. -Ainoa 100 %  tehokas ja myrkytön konsti päästä torakasta eroon on kissa, joka paikallistaa sen millilleen myös näkymättömissä, ja jaksaa odottaa. Lue iiiiikkk-torakka!!!

Hyvin huolehdittuna koiran ja kissan on hyvä elää ja olla näillä leveysasteilla. Peloitteluista ja varoitteluista huolimatta paniikki pois. Tarvittavat järjestelyt ja varautuminen terveellä järjellä kyllä riittää. Se mitä sitten siitäkin huolimatta sattuu, on elämää, ja sitähän ei kannata välttää ;))

Koirapojan vuosittaiset rokotukset, madotukset ja loishäädöt

Ossin rokotukset: 

• Rabies, 
• Leptoosirokote (LEPTO) ja 
• Yhdistelmärokote DHPPI), penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta, parvoa ja parainfulenssaa vastaan.
• Sydänmatorokote GUARDIAN, sen suoja kestää vuoden. Aine on melkoisen paksua, ja voi olla kivulias pistettävä. Meidän eläinlääkäri vaihtaa neulan ohuemmaksi, ja osaa pistää niin, ettei Ossi ole siitä moksiskaan.

Ossille otetaan rabies- ja muut rokotteet eriaikaan, noin kahden kuukauden erolla. Nuorena otimme kaikki kerralla, kahtena vuonna peräkkäin, ja Ossille tuli molemmilla kerroilla pahoinvointia, vielä seuraavanakin päivänä hän oli selvästi kipeän oloinen. Tällä systeemillä ei ole ollut mitään sen kaltaistakaan.

Ossin madotusohjelma; kolmen kuukauden välein ZIPYRAN -lääkitys. Ossi nappaa ohjeen mukaisesti yhden tabletin nakkipalaan jemmattuna tai jauhelihaan käärittynä. Lääkityksen voi ottaa myös pistoksena, mutta se ei ole yhtä laajatehoinen kuin tabletti. Ja älytöntähän moisella piikillä olisikin torpedoida ylimääräiset nakkinautinnot haukun elämästä.
Punkkeja ja kirppuja vastaan Ossi syö valkosipulipuristeita pari kappaletta, noin 0,2 g päivittäin ruoan sekaan laitettuna, aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Kylmin aika pidetään taukoa.