KOIRANELÄMÄÄ ja KISSANPÄIVIÄ ESPANJASSA.
Arkista tassuttelua -hyödyllisiä vinkkejä ja tietoa Espanjaan matkustaville karvaturreille.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ossin hoito. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ossin hoito. Näytä kaikki tekstit

8.8.2013

Kirppu pirulainen

Ossin mahakarvoissa vilahti joku??...ja taas se meni...kirppu kiiti sekunnissa Ossin kainaloon mustan karvoituksen alle. Mutta kun ei oltu ensimmästä kertaa kirppujahdissa, meni vain hetkinen, ja kirppu oli viemärissä.

Aamulenkillä tavattiin pitkästä aikaa Laku. Jälleennäkeminen oli riemukas, Laku halasi tapansa mukaan Ossin ihan pökerryksiin. Siltä se kirppu varmaan tällä kertaa tuli.

Täällä Etelä-Euroopassa kirppuja on luonnossakin miltei kaikkialla. Kirppu voi tarttua paitsi koira- tai kissakavereista, niin puistoista, nurmikoilta, puskista, ihan melkeinpä mistä vain, koska kirppu voi elää isäntäeläimensä ulkopuolella kuukausia, ja hyppää iholle vain imemään verta. Ruokailtuaan se loikkaa pois.
Kirpun sylki ja eritteet sisältävät ihoa voimakkaasti ärsyttäviä aineita, aiheuttaen allergisen reaktion iholla. Puremakohtaan kehittyy punainen paukama, jonka kutina pakottaa koiran raapimaan ja puremaan kyseistä kohtaa. Seurauksena iho rikkoutuu ja siihen muodostuu tulehdus, joka hoitamattomana voi kehittyä allergiaksi ja bakteeritulehdukseksi, ja pahimmillaan taudeiksi jotka vaativat pitkällisen hoidon ja lääkityksen.

Tavallisimpia kirppualueita ovat hännän tyvi, taive- ja nivusalueet, korvan taustat ja vatsa. Kaksimillinen, tummanruskea kirppu liikkuu niin vikkelästi turkin sisällä, että sitä on vaikea nähdä ja pyydystää. Väitetään, että kirppu saavuttaa loikatessaan 50 kertaisesti avaruussukkulan kiihtyvyyden, niinköhän?, -no sellaisen nopeuden kuitenkin, ettei sitä kissankaan silmä pysty seuraamaan.
Hyvä kirpputesti on vetää tiheällä kammalla turkkia niskasta hännän tyveen muutaman kerran, poistaa kampaan kertyneet karvat talouspaperiin ja kostuttaa se. Painellessa kirpun uloste muuttuu punertavaksi, johtuen siinä olevasta verestä.

Monet kemialliset kaupalliset torjunta-aineet tappavat tehokkaasti kirput, mutta aiheuttavat oireita ja vaaroja lajista riippumatta koko perheelle. Niiden käytössä kannattaa käyttää harkintaa ja tavata ohjeet huolellisesti läpi.
Myrkyttömiä kirpun luonnollisia vihollisia ovat ainakin eucalyptus ja minttu. Istutuksina, kasveina ne pitävät kirput loitolla pihasta ja huoneistosta. Niiden öljyä käytetään myös monissa kaupallisissa kirpun vastaisissa tuotteissa, pannoissa ja liuospipeteissä.
Tuhdimpaa tavaraa on sitrushedelmät; Laita kupilliseen kiehuvaa vettä sitruunan viipaleita kuorineen, jolloin sitrusöljyä vapautuu enemmän. Anna liota yön yli. Levitä sienellä koiran (ei kissalle) iholle. Sitrusöljy tappaa kirpun.

Koska kirppu aistii mieluisan kohteen hajuun ja lämpöön perustuen, tehokas ennaltaehkäisevä keino on lisätä valkosipulia ruokaan (Lue täältä lisää). Tehokkaana pidetään myös oluthiivaa lisättynä aterioihin ja omenaviinietikkaa lisättynä juomaveteen, mutta niistä ei ole minkäänlaista omakohtaista kokemusta.

Exner petguard, lienee ainoa täysin myrkytön kaupallinen turkkiin suihkutettava neste,
joka ei tapa kirppua, mutta hyydyttää sen siinä paikassa vaarattomaksi. Eräänä valmistusaineena on tuhka, jolle se myös tuoksahtaa. Sitä voi käyttää paikallisesti tai suihkuttaa koko turkin myös ennaltaehkäisevänä, ja mikä parasta, sen käyttö on turvallista niin eläimelle kuin ihmisellekkin kaikissa muodoissa. Tuotetta myy oman maasi Zooplus.

Meillä on käytössä valkosipuli puristeina, ehkäisemään, ja tarvittaessa Exner, pyydystämään satunnainen kirppu. Sen jälkeen on suihkutettu ja harjattu neste Ossin turkkiin kauttaaltaan. Kun turkki on kuivunut, se imuroidaan siltä varalta, että joku kaverikirppu on jäänyt huomaamatta.

Ossista löytyy yleensä pari-kolme kirppua vuosittain, jotka on saatu tuhottua pikimmiten, ja koti on pysynyt kirppuvapaana. Eli näissä oloissa, tällä kirppurikkaalla leveysasteella tulos näillä myrkyttömillä konsteilla on mielestäni erinomainen, noin 100 % luokkaa.

19.3.2012

Kivakivakiva, jeee...me mennään eläinlääkäriin pistoksille


Oli vuotuisen yhdistelmä- ja sydänmatorokotteen aika. Kun parkkeerasin auton vastaanoton kulmalle, Ossi liimautui nenästään sivulasiin. Häntä alkoi heilua vipattaa vimmatusti, -se tiesi minne ollaan menossa.
Mitä lähemmäksi ovea päästiin, sitä lujemmin tassut suti sileää asfalttia, kamala kiire sillä oli päästä moikkaamaan tuttua väkeä. Turha sitä on jarruttaa, pienen koiran riemua, ....vaikka voisi se ehkä vähän hillitymmin.....
Pisti hymyilemään muistikuvat jostain hyvin kaukaa menneisyydestä, kuinka irrottelin eläinlääkärin vastaanotolla karkuun kiipeävän kissani kynsiä hiuksistani. Ja kuinka raahasin kaksin käsin 30-kilon painoista koiraani vastaanoton ovesta sisälle, siellä Suomessa.
....Ei, kyllä näin on parempi, -anna palaa vaan täysillä Ossukka.

 Ei ole Ossin vuodet kuluneet ilman sairauksia ja vaivoja, ja vastahan viime leikkauksesta on pari kuukautta, eikä jälkitarkastuksista sitäkään. Mutta arvet ovat parantuneet, eikä henkisiä arpia näytä koskaan tulleenkaan.  Kun Ossi saa Sergion näkyviin, se kipittää iloisena tervehtimään....ja suoraan syliin.
    On helppo huomata kuinka hyvin ja lempeästi meitä on aina kohdeltu ja hoidettu.  Ossi pysyy rauhallisen tyynenä pöydällä ihan nätisti kiinni pitelemättä, ja sietää kaikenlaiset tutkimukset ja toimenpiteet mukisematta, jopa kuumeen mittauksenkin, tosin mulkaisten Sergiota siihen malliin, että -heiheihei!, tosta en tykkää, onko pakko -onko ihan pakko!

Sydänmatotesti oli onneksi negatiivinen tälläkin kertaa. Ne kaksi pistosta, joita varten tultiin, pistettiin vielä lopuksi, ja unohdettiinkin saman tien, muttei makuja, - makupalat muistettiin tottakai.      
Löydätte Sergion täältä: TORREMASCOTAS Avenida Rosa Mazón Valero s/n. Torrevieja. Puh. 965712467. Sijainti on merkitty Googlen karttaan. Laita kartta-hakuun; Torremascotas, Torrevieja, Espanja. Google-ukolla pääsee kurkistamaan melkein ovesta sisälle.
Torremascotasin omille sivuille pääset tästä

8.2.2012

Ossi toipui hyvin -kunnossa ollaan taas

Leikkauksen jälkeiset päivät Ossi lepäili enemmän ja nukkui tavallista sikeämmin, johtuen myös lääkityksestä; kipulääkitys oli päällä 3 päivää ja antibiootit 6 päivää.
¿salasana...?

Toipuminen oli hämmästyttävän nopeaa. Kotosalla Ossukka touhusi tuttuun tapaansa jonkin verran jo heti seuraavana päivänä, ja piristyi päivä päivältä.
Ulkona yritettiin rauhallisempaa tahtia, eläinlääkärin suosituksesta, mutta Ossia oli liki mahdotonta jarruttaa. Haavat eivät haitanneet menoa, eikä kipuja tuntunut olevan. Ossi paineli päivittäiset kolme lenkkiään tavalliseen tapaan, ei hidastellut vauhtiaan, saati suostunut lyhentämään aikaa enempää kuin reittiäkään.
Kahdessa jälkitarkastuksessa kaikki oli hyvin. Tikit sulivat pois itsekseen. Ainoat ongelmat aiheutti laastari. Liima ärsytti vatsanpohjan herkät alueet punaisiksi. Ja sitten vielä  irrottaminen. Ainakin puoli tuntia ähelsin laastarin kimpussa turhaan, kunnes tajusin, etten pysty irrottamaan sitä millään keinolla kivutta pois, eikä sitä siihenkään voi jättää repsottamaan. Sitten keksin osoittaa Ossille osittain irti olevaa laastaria -¿kato! mikä toi on?- koirapoika vilkaisi minua, nuuskaisi kerran laastaria, ja nappasi sen siinä vilauksessa irti, inahtamattakaan. -Kyllä pääsi iso helpotuksen huokaus!
Viikon ajan haava- ja ärsytysalueita hoidettiin päivittäin betadinella ja rauhoittavalla voiteella. Ossi piti ihmeen kiltisti bodyn (vauvan haalari, johon oli tehty hännälle reikä) koti-oloissa päällään, eikä yrittänytkään nuolla haavoja. Tasan 10 päivän kuluttua, kun aamulenkin jälkeen jätin bodyn pukematta, Ossi paneutui mukavasti aamiaisensa jälkeen sohvalle, ja alkoi nuolla haavakohtaa. Otin tutun siniraitaisen bodyn käteeni....
-KUULEPPAS OSSI!....siihen jätti, eikä koskenut haavaan sen koomin, eli vaivaksi saakka ei kutissut, jos ollenkaan, ja kuulo ainakin oli parantunut.
Nyt jo huomaa, että toisten koirien jälkien nuuskiminen on selvästi vähentynyt. Ossi seurailee ulkonakin enemmän ympäristöä ja tapahtumia, se on keskittyneempi, ja ehkä vähän aikuisemman oloinen.
Haavat ovat parantuneet täysin, ja nyt toivotaan lisää hyvää onnea, pitkää ikää ja terveyttä tälle meidän Oskulle.

1.2.2012

Meidän koirapoika Ossi Ossukka on leikattu

Saman nukutuksen aikana tehtiin kaikkiaan kolme toimenpidettä;
Poistettiin vuosi sitten ilmaantunut, yhtäkkiä kasvamaan alkanut patti olkavarresta.
Puhdistettiin pienet hammaskivijäämät ikenien rajasta. Oli muuten eka kerta, että kyllä kannattaa harjailla hampaita (linkki).
Sitten vielä kastroitiin, johon ei nähty mitään tarvetta nuorempana, eikä älytty ennakoida myöhemmän iän vaivoja.
Vasta viiden vanhana Ossilla alkoi joka kevät ja syystalvi parin viikon kurjuusjaksot. Ulkona se nuuski ihan sekona toisten koirien jälkiä. Kotona me öisin kuunneltiin kuinka se sohvan nurkassa huokaili yksikseen, umpikuurona kutsuille tulla nukkumaan. Kannettuna omaan punkkaansa tai meidän viereen, ei mennyt minuuttiakaan, kun jo kipitti takaisin yksinäisyyteensä. Kissatkin sitä yritti hoivata ja helliä, puskivat, pesivät ja asettuivat ihan kylkeen lähelle, mutta Ossi meni pois, täysin tapojensa vastaisesti. Poloinen oli hyvin onneton ja stressaantunut.
Leikkauksen riskiä kuitenkin pidettiin melko suurena, koska Ossilla oli todettu sydämen toiminnassa häiriöitä.
Mutta nyt tammikuun terveystarkastuksessa Sergio, meidän eläinlääkäri kuunteli sydäntä pitkään ja moneen otteeseen:
-No mutta, tämähän on hienoa, -ei minkäänlaisia sivuääniä, se pumppaa ihan normaalisti!
Siinä paikassa aloimme punnita; -uskaltaisiko?, -olisiko nyt hyvä aika hoitaa nukutusta vaativat toimenpiteet?
Patti ei ihan vielä pakota, mutta voi sen piankin tehdä. Kastraatio minimoisi eturauhasongelmia, bakteeriperäisiä tulehduksia, ja estää kives- ja perärauhaskasvaimia, joiden riski ikää myöden kasvaa. Miinuspuolina voi olla virtsankarkailu ja lihavuuskin.
Tultiin siihen tulokseen, että nyt on hyvä tilaisuus ja aika toimia, Ossi on sentään jo 8 -vuotias.
Ossilta otettiin iso verenkuva, katsotaan sen tulokset ja tutkitaan poika vielä uudelleen viikon kuluttua.
Veriarvot olivat hyvät, ja Ossin pumpun äänet edelleen niinkuin pitikin.
Leikkauspäivänä puoli kahdelta tassuteltiin vastaanotolle. Vasta kun Ossi oli rauhoitettu ja hengitysputki anestesiaa varten oli asennettu, lähdin pois Ossin viereltä sydän kippuralla huolesta ja jännityksestä.
Puoli neljältä Sergio soitti; -Kaikki on hyvin, Ossi heräilee, malta puolisen tuntia ja voit lähteä tulemaan.
Matka oli lyhyt, aurinko lämmitti mukavasti ja henki kulki taas kevyesti. Iloinen näky odotti, -Ossi istui patjallaan häntä villisti vatkaten jo odottamassa, oli se ehtinyt itkeä tirautella ennen tuloamme.
Pienet ylikierrokset oli pojalla vielä päällä, kun lääkkeet ja hoito-ohjeet taskussa lähdettiin kotiin toipumaan, runsas viikko siinä menee, sanoi Sergio....siitä myöhemmin.          Ossin toipuminen

28.3.2011

Sydänmatotesti, leishmaniatesti ja rokotukset taas vuodeksi eteenpäin

Poikettiin Ossille hakemassa yhdistelmärokote, joka jätettiin pois tammikuisen rabies -rokotuksen yhteydessä, koska samanaikaisesti otettuna seurauksena on ollut pahoinvointia, kun taas kummastakaan erikseen ei mitään.
Sergio, meidän eläinlääkäri muistutti sydänmadosta, -totta, kevät on, ja itikat alkaa olla taas aktiivisia. Ossi on napsinut ennaltaehkäisynä tabletin nakkipalan kera, koska paksuhko rokote sai kerran Ossin ulvahtamaan pahasti, mutta Sergio ehdotti, että rokotettaisiin kuitenkin, vaihdetaan neula ihan ohueen ja pistetään hitaaaaasti -Ossihan ei ole muuten pistoksista millänsäkään. Silti arvelutti. -No, antaa mennä, yritetään vielä kerran, päätettiin.

Sitä ennen piti varmistaa, ettei sydänmatoja ole, eläinlääkäri näkee sen parissa minuutissa näytteestä, johon tarvitaan vain tippa verta.

Jos haluat varmistaa, ettei  koiralla ole leishmaniaa, testin voi tehdä samalla näytteenotolla, jolloin verta otetaan enemmän. Leishmania pikatestin tulos on saatavissa parissa kolmessa tunnissa.

Koirapoika suhtautui suurella varauksella kiristyssiteen laittamiseen tassun ympärille, mutta unohti koko jutun mussuttaessaan Sergion antamaa makua, ei huomannut edes piikin pistoa näytteen otossa, -eli ihan kivuton toimenpide.
Tulos oli negatiivinen. Ossille pistettiin maku suuhun ja sydänmato-rokote  niskaan, eikä inahtanutkaan tällä kertaa. Nyt on suoja vuodeksi eteenpäin. -Tosi hyvä juttu.
Sydänmatotesti on nimeltään; Prueba de Knott - gota pendiente filaria, hinta erillisenä 12 euroa.
Leishmaniatesti on nimeltään: Control de prevención y diagnóstico leishmaniosis, hinta 15 euroa.

13.2.2010

Koiran hampaiden harjaus -helppoa ja nautinnollista!

Pikkuruiselle Ossille hankittiin heti perustarvikkeisiin hammasharja. Koirapoika päätettiin totuttaa päivittäiseen hampaiden harjaukseen, mutta pentu-Ossi oli toista mieltä. Kerta toisensa jälkeen se haukkasi hampaansa tiukasti harjaan kiinni heti kun sitä yritettiin liikuttaa suussa, ja irroitti vasta sitten kun oli pureskellut harjan tärviölle ja kyllästynyt siihen. Monien harjojen ja aikojen kuluttua päästiin siihen, että Ossin hampaita sai harjata, mutta vain tasaisesti nykyttämällä. Hyvän makuiset hammastahnat auttoivat, koska ne maistuivat hyviltä, ja Ossi keskittyi tahnan mussuttamiseen, mutta heti kun tahna loppui sitä piti saada lisää tai homma tyssäsi siihen. -Ei järin tehokasta, eikä järkevääkään. Harjaus oli niin tuloksetonta ja hankalaa, että siihen ryhtymisen motivaatio hipoi jo nollaa, käsikin väsyi tasaiseen nykyttämiseen. Siinä ehti muutaman kerran siunata mielessään, että kone tähän hommaan pitäisi olla, ennen kuin idea kilahti aivoihin asti. -Siis kone!- mutta sähköhammasharjahan ON kone! Heti hakemaan Ossille sähköhammasharja! Kaupassa pistimme valintakriteereiksi hiljaisen äänen ja pyörivät liikkeet, joka teki valinnasta helpon, koska vaihtoehtoja löytyi tasan yksi.
Kotiin päästyämme oltiin niin innoissamme, että se tarttui Ossiinkin, joka iloisena häntä heiluen odotti mitä kivaa on keksitty.
Ossi istutettiin paikalleen, ja viereen otettiin muki haaleaa vettä, johon hammasharjaa kostutettiin. Sitten harja laitettiin kevyesti Ossin sivuhampaiden pintaan, ja käynnistettiin, -jännä hetki. Ossi istui liikkumatta paikallaan, vaikka harja surrasi hampaissa. Silmät suurina, kysyvän näköisinä se ensin ihmetteli uudenlaista toimitusta....ja sitten....se nosti kuononsa ylöspäin ja alkoi ilmiselvästi nauttia. Silmät sirrullaan pikkukoira nautti nii-in, kun kostea harja liikkui hiljaa suristen hampaiden pinnalla justiinsa oikein nykyttäen niin kuin pitikin.
Ossi on kohta 7-vuotias, ja nauttii edelleen täysin siemauksin hampaidensa harjaamisesta. Hampaat ovat valkoiset ja ikenet vaaleat ja terveet. Hammaskiveä ei ole tarvinnut poistattaa vielä kertaakaan. Hampaiden ja ikenien kunto tarkastetaan vähintään kerran vuodessa rokotusten yhteydessä. Viime tammikuussa eläinlääkärillä katsottiin, että pieniä jäämiä plakkia ja joitain tummentumia voitaisiin tämän vuoden puolella poistaa, vaikka ne eivät vielä ole aiheuttaneet tulehdusta, mutta eivätpä sitten aiheutakkaan.

Hampaiden puhtaanapito ja hoito on tärkeää hammaskiven ehkäisemiseksi. Pahanhajuinen hengitys usein viestii hammasongelmista. Pahimmillaan hammaskivi aiheuttaa ientulehduksen, ikenet vetäytyvät, vuotavat verta ja vähitellen hampaita alkaa irrota, tai niitä joudutaan poistamaan. Aina eläinlääkärillä käynnin yhteydessä on hyvä tarkastuttaa hampaiden ja ikenien kunto, jotta liiallinen hammaskivi ehditään poistaa, ennen kuin se aiheuttaa lisäongelmia. Puruluut vähentävät hammaskiven muodostusta, mutta eivät ne, eivätkä muutkaan vastaavat konstit korvaa säännöllistä hampaiden pesua. Hammastahnalla ei ole hygieenistä merkitystä, mutta jos se tekee hammashoidosta miellyttävämmän tai peräti mahdollisen, sitä kannattaa käyttää. Eläimille on omat hammastahnansa, ihmisten hammastahnan fluori on vahingollista ja voi aiheuttaa myrkytyksen.
Sellaiseen perusteellisuuteen kuin omien hampaiden harjauksessa ei kannata edes pyrkiä, pahimmassa tapauksessa haukku sanoo ison EI:n, ja silloin omakin kynnys hoidon aloittamiseen kasvaa. Aloita pentuna, etene hitaasti, etsi sopivat keinot ja välineet, älä tee mitään väkisin tai pakottamalla. Kärsivällisyyttä ja leikkiä mukaan. Alussa voi aloittaa vaikkapa vain yhden hampaan harjauksella, eikä suutakaan tarvitse avata, kyllä se harja sinne ilmankin menee. Tärkeintä harjauksessa on keskittyä hampaiden ulkopintojen puhdistukseen, koska sisäpintoja kielikin puhdistaa. Mutta kaikkein tärkeintä on hoidon päätyttyä antaa aina palkkio ja iloinen mieli.

4.8.2009

Koiran painajainen - kynsien leikkaus

Ossi oli pentuna maailman vaikeimpia hoitotapauksia. Huuto ja parku oli kamala kun vaan näyttikin kampaa tai harjaa saatika kynsisaksia. Kiljumisen säestyksellä pikkukoira paketoi kaikki tassunsa alleen piiloon niin tukevasti, ettei niitä pakottamatta olisi sieltä esiin saanut.
Koirapoika ja kynnet kasvoivat, ja lopulta oli pakko pistää vaihtoehdot pöydälle. -No eläinlääkärillä tietysti homma hoituu rutiinilla, me funtsailtiin. -Mutta ei sinnepäinkään, heti kun lääkäri otti tassun ja kynsisakset käteensä, pentu-Ossi pisti pystyyn sellaisen kauhunäytelmän, että koko odotushuone tutisi vielä kun poistuttiin.
-Ei annettu lääkärin leikata, koska tajuttiin, että pahimmassa tapauksessa yksi leikkauskerta hermoon riittää, ja sitten ne leikataan vaan rauhoitettuna, koko loppuelämän. Päätettiin alkaa valmentaa haukkua kynsien leikkaukseen. Kynsisakset pidettiin aina esillä lojumassa ja vapaasti Ossin tutkittavina. Tassuja kosketeltiin, jopa telkkaria katsellessa, kun Ossi torkkui tai touhusi vieressä, tassuja siliteltiin ja näpräiltiin. Hoitotoimet ajoitettiin aluksi aina aikaan, jolloin Ossi oli "ihan poikki" ja rennoimmillaan.
Vähä vähältä päästiin etenemään. Puolen vuoden kuluttua turkin hoito sujui, ja tassujen karvat sai jo leikata. Yksivuotiaana leikattiin yksi kynsi viikossa, kolmevuotiaana sai leikata yhden tassun kynnet kaikki kerralla. Ja siitä asteittain päästiin siihen, että viisivuotiaan Ossin kynnet sai leikata ilman minkäänlaista paniikkia.
Avainsanoja homman onnistumiseen olivat aika ja rauhoittelu, väkisin ja pakottamalla me ei tehty, eikä tehdä mitään. Molempien pitää olla rauhallisia, jos Ossilla tai itsellä on huono päivä, otetaan uusiksi paremmalla fiiliksellä.

Ossin kynnet leikataan aina kylvyn jälkeen, kun kynsiaines on pehmeimmillään, eikä napsahda niin ikävästi. Kirkkaalla fikkarilla saa läpivalaistua kynnen ja näkee hermon päättymiskohdan, niin ettei siihen leikkaa vahingossakaan. Ihan mustasta kynnestä, josta ei näy millään läpi, leikataan vain pari milliä. Kun kynnessä näkyy vaalea pehmeä sisus, siihen ei saa koskea, -se on hermo. Epävarmassa tapauksessa hermon kohdasta, leikataan vain kasvanut osa, joka on koukkumainen kynnen alta avoin osa, loput jätetään rauhaan.
Ossin kynnet pätkitään kerran kuukaudessa, se riittää hyvin, koska city-haukku Ossi kulkee päivittäin asfaltilla, joka kuluttaa kynsiä.

Tänä päivänä hoitotoimet sujuu ongelmitta. Ossi kipittää iloisesti hoitoalustalle, ja muksahtaa mieleiseensä asentoon, jossa antaa siirrellä ja pyöritellä itseään tarpeen mukaan. Jännitystä ja kireyttä ei enää ole, yleensä Ossi torkkuu ja nukahteleekin, jos hommassa tarpeeksi aikaa suttaantuu.
-"Valmis" tarkoittaa, että hypätään pystyyn, venytellään ja peritään palkkio -hetipaikalla!

22.7.2009

Karvat pois korvista

Korvien kevennys voi olla tarpeen nuorilla jos halutaan korvien pysyvän pystyssä. Mutta on ikä mikä hyvänsä, kevyiden korvien kanssa on mukavampaa. Ne on helpompi pitää puhtaina, eikä pikku öttiäiset pysty asustelemaan tiheän karvoituksen seassa hetkeäkään huomaamatta.
Korvat on herkkää aluetta ja korvalehti on paikoin hyvin ohutta ihoa, niitä ajellessa on oltava tarkka ja varovainen. Hommaan ei kannata alkaa ollenkaan, jos itse on hyvin epävarma, eikä silloinkaan jos koira ei sitä siedä ja pysy paikallaan, jolloin trimmauksessa saattaa sattua vahinkoja.
-Ossin korvia ajellaan Vidal Sassoon max -partatrimmerillä. Se on pieni, hiljainen ja turvallinen, eikä nipistele. Trimmerin lisäksi tarvitaan hyvät parturin sakset. Karvasilpun poistoon me ollaan käytetty imuria heikoimmalla tehollaan, mutta siihen käy myös pehmeä harja. -Korvan sisäpuoli ajellaan myötäkarvaan korvakäytävästä poispäin suuntautuvilla liikkeillä. Korvan sisällä oleviin onkaloihin ja käytäviin älä mene. Kone leikkaa nätisti liian pituuden vaikka et kosketa korvakäytävän aluetta, vaan vedät kevyellä liikkeellä pinnan yli mukailematta ihopoimuja. Huolehdi ettei karvasilppua mene korvakäytävään. -Korvan ulkopuoli leikataan aina myötäkarvaan korvan juuresta korvalehden reunaan suuntautuvilla vedoilla säteittäin. Me ollaan leikattu 2/3 osaa korvalehdestä puhtaaksi ja jätetty korvan juureen siisti karvapeite, mutta kukin makunsa ja mieltymyksensä mukaan. -Lopuksi homma viimeistellään siistimällä pitkät hapsut korvien reunoista saksilla. Tasoitus käy kätevästi ja turvallisesti kun pidät korvalehden reunan etusormen ja keskisormen välissä piilossa niin, että on mahdotonta leikata korvalehden ihoon. Koko homma vie rutiinilla tuskin varttiakaan, ja on vaivansa arvoinen, koska Ossista huomaa selvästi tyytyväisyyden kevyempiin korviinsa, varsinkin jos ne ovat päässeet kunnolla rehottamaan.
(Kuvat saa klikkaamalla suuremmiksi)

21.7.2009

Ossin kylvetys - oikea koirakylpynautinto!

Ihan pennusta alkaen Ossi on kylvetetty 1-2 viikon välein. Lisäksi päivittäin on huuhdeltu runsaalla juoksevalla vedellä tassut, massu ja nassu jokaisen iltalenkin jälkeen. Ossi ei riemastu kylpyyn menosta, mutta suhtautuu siihen tyynen rauhallisesti. -Koirapojan omat "ohjeet", joita hän on hyvä antamaan, on otettu huomioon sataprosenttisesti, -kas näin se sujuu;
- Älä puhise ja ähise huonoa asentoasi, äläkä kiristele hampaitasi, tartutat ikävän fiiliksen haukkuun. Rauhallinen iloinen musiikki, lempeää jutustelua ja hellimistä. Hymyile ja anna pusu märkään karvaiseen otsaan kesken kaiken, se tekee eetua ja hyvää oloa. Lipaisu nenällesi vastauksena kertoo, että -no joo, siedetään, on mulla hyvä olla.
- Pesupaikan pitää olla lämmin ja vedoton. Märkä koira ei saa palella!
- Aseta kaikki valmiiksi ennen kylvettämistä. Puhdas pyyhe, shampoo, hoitoaine ja alusta joka estää tassujen liukumisen. Laita kuivausta varten hiustenkuivaaja, harjat ja kammat omaan paikkaansa valmiiksi odottamaan.
- Tarkista että vesi on sopivan lämmintä, kättä lämpimämpää. Aloita tassuista, kastele ne runsaalla vedellä ja vaahdota hyvin, sitten peffa ja häntä, ja sen jälkeen muu kroppa kaulasta taaksepäin. Viimeisenä kastellaan ja saippuoidaan hellävaraisesti pää, varoen silmiä ja korvia. Korvia ei pestä sisältä, "sulje" ne estäen shampoon ja veden pääsy korvakäytäviin.
- Huuhtele koko haukku runsaalla vedellä aloittaen päästä. Jos käytät hoitoainetta, hiero se turkkiin ja anna vaikuttaa. Tee loppuhuuhtelu runsaalla vedellä.
- Silitä ja painele ylimääräinen vesi pois turkista. Tässä vaiheessa koira viimeistään ravistelee itsekin ylimääräiset vedet pois. Jos et halua haukun ravistelevan, pidä kevyesti kuonosta kiinni kunnes saat pyyhkeen päälle.
- Kuivaa turkki puhtautta tuoksuvaan pyyhkeeseen. Kiedo koko koira tarvittaessa isoon pyyhkeeseen, muista, palella ei saa.
- Sitten loppukuivaus hiustenkuivaajalla ja harjalla tai kammalla. Puhalla miedolla lämmöllä, ja tarkista että helposti takkuuntuvat paikat ovat auki, kuten korvantaukset ja taivekohdat. Korvat ja korvalehdet pitää kuivata niin että ne jäävät lämpimiksi, täysin kuiviksi.
VALMIS! Sitä juhlistetaan heti purutikulla ja cappuccinolla!

23.6.2009

Koirapojan vuosittaiset rokotukset, madotukset ja loishäädöt

Ossin rokotukset: 
  • Rabies, 
  • Leptoosirokote (LEPTO) ja 
  • Yhdistelmärokote DHPPI), penikkatautia, tarttuvaa maksatulehdusta, parvoa ja parainfulenssaa vastaan.
  • Sydänmatorokote GUARDIAN, sen suoja kestää vuoden. Aine on melkoisen paksua, ja voi olla kivulias pistettävä. Meidän eläinlääkäri vaihtaa neulan ohuemmaksi, ja osaa pistää niin, ettei Ossi ole siitä moksiskaan.
Ossille otetaan rabies- ja muut rokotteet eriaikaan, noin kahden kuukauden erolla. Nuorena otimme kaikki kerralla, kahtena vuonna peräkkäin, ja Ossille tuli molemmilla kerroilla pahoinvointia, vielä seuraavanakin päivänä hän oli selvästi kipeän oloinen. Tällä systeemillä ei ole ollut mitään sen kaltaistakaan.

Ossin madotusohjelma; kolmen kuukauden välein ZIPYRAN -lääkitys. Ossi nappaa ohjeen mukaisesti yhden tabletin nakkipalaan jemmattuna tai jauhelihaan käärittynä. Lääkityksen voi ottaa myös pistoksena, mutta se ei ole yhtä laajatehoinen kuin tabletti. Ja älytöntähän moisella piikillä olisikin torpedoida ylimääräiset nakkinautinnot haukun elämästä.
Punkkeja ja kirppuja vastaan Ossi syö valkosipulipuristeita pari kappaletta, noin 0,2 g päivittäin ruoan sekaan laitettuna, aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Kylmin aika pidetään taukoa.