Joskus nelisen vuotta sitten tavattiin ekan kerran aamulenkillä. Sillä on tapana makailla parin korttelin päässä aina jonkun auton alla, ja kun päästiin kohdalle se lähti seuraamaan meitä pienen matkan päästä. Pääteltiin sen olevan nälkäinen, ja vaikka se jo toisella silmäyksellä vaikutti ihan hyvin syöneeltä kotikissalta, annettiin sille kissanpapuja. Niitä meillä on aina aamulenkillä mukana nälkäisiä katukatteja varten. -No Jorgelle kelpasi, siihen se jäi niitä mussuttamaan.Niin se alkoi ilmestyä aina silloin tällöin kulkemaan pätkän matkaa mukana, tassuttelee vaan perässä ja vierellä. Ja saahan se kaverinarskut, vaikkei mikään katukatti olekaan. Hyvä niin, ihan kiva ja hyvätapainen se on, oikeesti ilonen kun tavataan, puskeekin. Kissat ei ole koskaan vierastaneet Ossia, päinvastoin, tulevat helposti luokse. Ihan kun ne tietäis että broidit on kissoja, -no voiiihan se olla, että niillä on jotain hajua....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti