Sydänmato (Dirofilaria immitis eli amerikkalainen sydänmato) on koirien loismato, jota esiintyy mm. Etelä-Euroopassa, Iso-Britanniassa, Amerikassa, Australiassa ja Japanissa. Tartunta tapahtuu hyttysen imiessä verta, jolloin koiran iholle siirtyy syljen mukana toukkia.
Ranskalaiseen sydänmatoon (Angiostrongylus vasorum) voi törmätä Ranskassa, Tanskassa ja Venäjällä. Taudin välittäjänä toimii etana, jolloin tartunta tapahtuu etananpopsijan ulosteen välityksellä. Tartunnan voi saada myös kissa, kettu, susi tai joku muu nisäkäs, mutta se on harvinaista.
Täysikasvuinen sydänmato voi kasvaa 30 cm pitkäksi ja elää jopa 7 vuotta. Tauti kehittyy hitaasti, koska toukan kehittyminen aikuiseksi madoksi kestää yli puoli vuotta. Sydänmato elää keuhkoaortoissa ja oikeassa sydänkammiossa. Tyypillisiä oireita ovat sydämenpuoliskon laajeneminen ja seinämän paksuuntuminen, sekä hengitystieoireet. Sydänmatotartunta voi johtaa kroonisen verenkiertohäiriön seurauksena maksan vaurioitumiseen ja myös munuaisvikaan. Tartunnasta taudin varmistumiseen saattaa kulua pitkä aika, sen hitaan kehityksen vuoksi. Sydänmatotaudin toteaminen perustuu esitietoihin ( oleskelu tartunta-alueilla jne.), sekä tutkimuksiin, joissa sydän- ja keuhko-oireiden lisäksi toukkia ja munia voidaan löytää koiran ulosteesta tai syljestä, sekä verianalyysiin.
Hoitamattomana tauti heikentää hitaasti, oireet voimistuvat matojen määrän lisääntyessä, ja ajan kanssa voi johtaa kuolemaan. Tarttuminen ihmiseen on mahdollinen, mutta erittäin harvinainen. Yhden maininnan löysin kahdesta saksalaisturistista, jotka olivat todistettavasti saaneet tartunnan -90 luvulla.
Täysikasvuinen sydänmato voi kasvaa 30 cm pitkäksi ja elää jopa 7 vuotta. Tauti kehittyy hitaasti, koska toukan kehittyminen aikuiseksi madoksi kestää yli puoli vuotta. Sydänmato elää keuhkoaortoissa ja oikeassa sydänkammiossa. Tyypillisiä oireita ovat sydämenpuoliskon laajeneminen ja seinämän paksuuntuminen, sekä hengitystieoireet. Sydänmatotartunta voi johtaa kroonisen verenkiertohäiriön seurauksena maksan vaurioitumiseen ja myös munuaisvikaan. Tartunnasta taudin varmistumiseen saattaa kulua pitkä aika, sen hitaan kehityksen vuoksi. Sydänmatotaudin toteaminen perustuu esitietoihin ( oleskelu tartunta-alueilla jne.), sekä tutkimuksiin, joissa sydän- ja keuhko-oireiden lisäksi toukkia ja munia voidaan löytää koiran ulosteesta tai syljestä, sekä verianalyysiin.
Hoitamattomana tauti heikentää hitaasti, oireet voimistuvat matojen määrän lisääntyessä, ja ajan kanssa voi johtaa kuolemaan. Tarttuminen ihmiseen on mahdollinen, mutta erittäin harvinainen. Yhden maininnan löysin kahdesta saksalaisturistista, jotka olivat todistettavasti saaneet tartunnan -90 luvulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti